Vievätkö robotit ihmisten työt?

12.4.2023

Mies seisoo pöydän takana. Pöydällä on OMRONin yhteityörobotti, jota mies säätää.

Tuotannon ja logistiikan automatisointi robotiikan avulla yleistyy kovaa vauhtia. Automaatioon investointi voi herättää työyhteisöissä paljon kysymyksiä ja ennakkoluuloja, jos robotiikka ei ole entuudestaan tuttua. Voiko robotti korvata ihmisen? Vievätkö robotit ihmisten työt?

Muuttuva maailma vauhdittaa teknologian kehitystä. Robotiikka ja automaatio ovat enenevässä määrin läsnä meidän kaikkien elämässä tavalla tai toisella. Suomalaisten suhtautuminen robotiikkaan ja tekoälyyn on muuttunut viime vuosina aikaisempaa myönteisemmäksi. Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n vuonna 2022 toteuttaman arvo- ja asennetutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista ei koe koneiden uhkaavan työpaikkoja. Itse asiassa puolet kansalaisista arvioivat robotiikan ja tekoälyn turvaavan pitkän aikavälin työllisyyttä.

– Tästä huolimatta tietyt ennakkoluulot istuvat kuitenkin vielä sitkeästi. Näin voi olla etenkin silloin, jos omakohtaista kokemusta robotiikasta tai automaatiosta ei vielä ole, toimitusjohtajamme Matti Tikanmäki kertoo.

Ihmisten töitä ja robotin töitä

Yksi yleinen ennakkoluulo lienee edelleen se, että robotin hankkiminen voi viedä työpaikkoja ihmisiltä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) mukaan yleisenä huolena on, että robotit ja muut uudet teknologiat veisivät työpaikkoja etenkin teollisuudessa ja syrjäyttäisivät ennen kaikkea manuaalisen työn tekijöitä. Tutkimustulokset kuitenkin selkeästi osoittavat, että teknologiainvestoinnit ovat parantaneet suomalaisten työllisyyttä ja mahdollistavat yrityksen kasvun jatkamisen.

– Vierailimme maaliskuussa Tanskassa European Robotics Forum 2023 -tapahtumassa, joka on eurooppalainen robottiteknologian tutkimuskonferenssi. Muun muassa Michael Fraede esitti tapahtumassa vakuuttavaa tutkimustietoa robotiikan positiivisista vaikutuksista työttömyysasteeseen. Esimerkiksi Saksassa asennettujen robottien määrä korreloi suoraan pienentyneeseen työttömyysasteeseen. Näin ei kuitenkaan ole pelkästään Saksassa, sillä tutkimusten mukaan kyseessä on maailmanlaajuinen ilmiö, Maria Ruottinen tiimistämme kertoo.

Tälläkin hetkellä esimerkiksi teollisuuden tuotannossa ja logistiikassa työntekijät painivat yhä sellaisten raskaiden, toistuvien, tylsien tai jopa vaarallisten työtehtävien parissa, jotka olisi syytä ulkoistaa robotille.

– Mielestämme olisi hyvä katsoa asiaa niin, että on olemassa ihmisten töitä ja sitten niitä robotin töitä. Näiden ero selviää kysymällä, onko tämä tehtävä inhimillinen ja ihmiselle mielekäs. Jos vastaus on ei, robotin hankinta voi olla oikea ratkaisu ja työolosuhteita parantava tekijä, Matti vinkkaa.

Turvallisempaa työtä

Sen sijaan, että mietitään vievätkö robotit ihmisten työt, voisi miettiä ovatko kaikki työt ihmisille inhimillisiä. Ihmiset voivat altistua työssään hyvin monenlaisille vaaroille – olipa kyse sitten teollisuudesta, tuotannosta, logistiikasta tai vaikka vartiointi-, valvonta- ja pelastustehtävistä. Näitä vaaroja voivat olla esimerkiksi säteily, höyryt, pölyt, äärimmäiset lämpötilat, yksitoikkoiset/raskaat työvaiheet tai tapauskohtaiset riskit ja kuormitustekijät esimerkiksi katastrofialueella työskennellessä. Työssään toistuvasti kuormitustekijöiden kanssa painivat henkilöt kärsivät usein ennemmin tai myöhemmin erilaisista työperäisistä vammoista, vaivoista tai sairauksista.

Iso peltorobotti kulkee pellolla. Ihminen kävelee robotin takana ohjaten sitä ohjaimella.
Mobiilirobotiikkaa voidaan hyödyntää monipuolisesti mm. teollisuudessa, maataloudessa, yleisesti sisä- ja ulkologistiikassa sekä vartiointi- ja pelastustehtävissä. Mobiiliroboteiksi lukeutuvat niin dronet, robottikoirat kuin erilaiset pyörillä liikkuvat robotit.

Vaikka joitakin työtehtäviä olisikin perinteisesti tehty ”aina” tietyllä tavalla, ei se tarkoita, etteikö modernisoituvassa maailmassa kannattaisi hyödyntää saatavilla olevia vaihtoehtoja työn optimoimiseksi.

– Kuormittavien ja vaarallisten työtehtävien ratkaiseminen robotiikan avulla voi merkittävästi parantaa työhyvinvointia ja -turvallisuutta sekä vähentää pitkiä sairaslomia ja poissaoloja. Tämä on sekä työnantajan että työntekijän etu, Matti muistuttaa.

Robotiikalla mittavia hyötyjä

Kuvitellaan esimerkiksi tilanne, jossa tehtaan tuotannossa on jokin toistuva ja raskas työvaihe. Tehdas päättää automatisoida kyseisen työprosessin robottihankinnalla. Pitkään samassa työtehtävässä toiminut työntekijä voidaan siirtää toimimaan valmistettavan tuotteen laadunvalvonnan ja tuotekehityksen pariin. Kokenut työntekijä pääsee ergonomisesti kuormittavan työn sijaan tekemään mielekkäämpää työtä ja hyödyntämään karttunutta tietotaitoaan tuotteen parissa. Tuloksena työntekijän työturvallisuus, työn mielekkyys ja merkityksellisyys paranevat. Samalla paranevat myös yrityksen tuotekehitys, tuottavuus ja kilpailukyky. Lisäksi työntekijä on mitä todennäköisemmin entistä sitoutuneempi työhönsä.

Nainen ja mies seisoo teollisuusrobotin edessä
Pattijoen Kalustetekniikan pakkaaja Satu Soronen ja toimitusjohtaja Tommi Pekkala ovat tyytyväisiä robottihankintaan.

Pattijoen Kalustetekniikan pakkaaja Satu Soronen kannustaa luopumaan täysin turhista ennakkoluuloista robotteja kohtaan. Hänellä on asiasta omakohtaista kokemusta. Yrityksen pakkaamon puolelle toteuttamamme robottisolun ansiosta Sorosen ei tarvitse enää itse nostella jopa 30 kg painavia komponenttipaketteja useita tunteja päivässä.

– Robotti on ennen kaikkea apuväline työntekijöille, eikä se ole viemässä kenenkään töitä. Ihmisille on kuitenkin yhtä ja toista muuta tekemistä. Robottikaan ei voi kuitenkaan tehdä kaikkea, Soronen vinkkaa.

Lue Pattijoen Kalustetekniikan robottisoluprojektista lisää blogipostauksestamme ”Robotti parantaa työturvallisuutta ja ergonomiaa”.

Robotti ei korvaa ihmistä

Huolimatta siitä, että robotiikka kehittyy kovaa vauhtia, on olemassa kuitenkin iso liuta tehtäviä, joissa ihmistä ei voi korvata robotilla. Nämä tehtävät vaativat yleensä kriittistä ajattelua, tunneälyä, korkeatasoista luovuutta tai hienomotorisia taitoja.

Mies seisoo pöydän takana, nojaa OMRONin yhteistyörobottiin ja pohtii "vievätkö robotit ihmisten työt?"
Asiakasrajapinnassa työskentelevä mekaniikkasuunnittelijamme Aleksi Tyni tietää, että yhteistyörobotin eli cobotin käyttö on yleensä helposti opeteltavissa. Cobotin myötä työyhteisöissä voi syntyä uusia työtehtäviä robotiikan parissa.

Vaikka robotit voivat olla avuksi monenlaisissa tehtävissä, ihmistä ne eivät korvaa – eikä ole tarkoituskaan. ETLA:n tutkimuksen mukaan teknologiainvestoinneilla ei suomalaisessa teollisuudessa tavoitellakaan kustannussäästöjä työntekijöitä vähentämällä. Uusilla teknologiloilla pyritään sen sijaan ennen kaikkea parantamaan yrityksen kilpailukykyä ja mahdollistamaan kasvua. Työpaikkoja on kadonnut aina, mutta viimeaikojen kehityssuunnat ja kokemukset aikaisemmista suurista teknologiamurroksista viittaavat kuitenkin siihen, että tilalle syntyy monenlaisia uusia työtehtäviä.

– Kannattaakin huomioida, että yhden työn korvautuminen luo työtä toisaalla, Matti huomauttaa.

Koneet eivät suinkaan tee ihmisiä tarpeettomiksi. Ne ennen kaikkea mahdollistavat sen, että työntekijät pystyvät keskittymään ihmiselle ominaiseen osaamiseen. Robottien avulla kannattaakin automatisoida ennen kaikkea sellaisia työtehtävä, joissa haaskataan ihmisen potentiaalia.

– Myös tämä on yksi niistä syistä, miksi mielestämme on olemassa ihmisten töitä ja robotin töitä.

Työntekijöiden osallistaminen kannattaa

Yleistäen mahdollinen vastarinta muutoksia ja uudistuksia kohtaan johtuu usein tiedon puutteesta. Jos oman työyhteisön suhtautuminen teknologiainvestointeja kohtaan arveluttaa, on entistä tärkeämpää osallistaa työntekijöitä robotin hankintaan jo suunnitteluvaiheessa. Näin kannattaa tehdä joka tapauksessa, sillä tuotannon työntekijät tietävät parhaiten mihin ja miten robottia kannattaa hyödyntää. Henkilöstön kuuleminen ja avoin keskustelu auttavat tarpeiden kartoituksessa, ehkäisevät muutosvastarinnan nousua ja lievittävät uuteen toimintatapaan siirtymisen kitkaa. Kun työntekijöitä osallistetaan automaatioprosessiin alusta asti, tulee siitä taatusti kannattavampi, mutta myös mielekkäämpi prosessi työntekijöille.

– Siirtyminen robotiikkaan ja automaatioon kannattaa aloittaa sellaisesta tehtävästä, jossa robotti varmimmin toimii ja todistaa hyötynsä, Matti vinkkaa.

Toimivan hankinnan myötä työntekijät alkavat usein miettiä lisää tehtäviä, joissa tuotantoa voidaan automatisoida ja optimoida lisää.

Mies pitelee käsissään ohjainta ja miettii "vievätkö robotit ihmisten työt?". Taustalla oranssi KUKA-teollisuusrobotti.
Teollisuusroboteilla on suuri kuormankäsittelykyky ja siksi niiden käyttö voi helpottaa merkittävästi ihmisten työtä. Automaatioinsinöörimme Toni Aution mukaan robotin ohjausta voi opetella kuka (KUKA!) tahansa.

Robotiikka ihmisten apuna

Yksi johtoajatus Probotin perustamisen taustalla on ollut miellyttävän työn mahdollistaminen kaikille – niin oman talon sisällä kuin asiakkaidenkin katon alla.

– Tämän ajatuksen takana seisomme edelleen. Uskomme, että teknologia taipuu lähes mihin tahansa ja sillä on mahdollisuus ratkaista työelämän haasteita monilla, perinteisilläkin aloilla, Matti iloitsee.

– Tiettyjen työvaiheiden siirtäminen robotiikan ja automaation pariin mahdollistaa työntekijöille mielekkäämpiä ja inhimillisempiä työtehtäviä, joissa he pääsevät paremmin hyödyntämään potentiaaliaan, kyvykkyyttään ja tietotaitoaan. Uudet tuotantoratkaisut myös auttavat yritystä saamaan resursseistaan kaiken hyödyn irti ja nostavat yrityksen kilpailukykyä.

No, vievätkö robotit ihmisten työt? Robotiikka ei ole viemässä työpaikkoja, vaan luomassa uusia työn mielekkyyden ja kannattavuuden lisäämisen ansiosta. Robotin tehtävänä on työskennellä ihmisen rinnalla ja toimia työkaluna, jotta työprosessit helpottuvat ja muuttuvat inhimillisemmäksi.

Mies istuu tuolissa ja hymyilee. Hän uskoo että kysymyksen "vievätkö robotit ihmisten työt?" sijaan pitäisi kysyä "Onko kaikki työt ihmisille inhimillisiä". Miehen vieressä lattialla on robottikoira.
Toimitusjohtajamme Matti Tikanmäen mukaan yksi johtoajatus Probotin perustamisen taustalla on ollut miellyttävän työn mahdollistaminen kaikille – niin oman talon sisällä kuin asiakkaidenkin katon alla.

Yhteenveto – Vievätkö robotit ihmisten työt?

  • Robotit eivät vie työpaikkoja vaan mahdollistavat osaltaan uusien työpaikkojen syntymisen.
  • Robotin tehtävä on työskennellä ihmisen rinnalla ja toimia työkaluna helpottaen ihmisten töitä.
  • Meidän mielestämme on olemassa ihmisten töitä ja robotin töitä. Robotti kannattaa valjastaa sellaisiin työtehtäviin, jotka ovat ihmiselle kuormittavia tai vaarallisia ja/tai joissa haaskataan ihmisten potentiaalia.
  • Robotin hankinta vapauttaa ihmiset mielekkäämpiin, enemmän luovuutta vaativiin tehtäviin, joissa he pääsevät paremmin hyödyntämään potentiaaliaan.
  • Edellä mainittujen syiden takia työntekijöiden työturvallisuus, työhyvinvointi ja työhön sitoutuminen voivat parantua, jolloin pitkät sairaslomat ja poissaolot vähenevät.
  • Uudet tuotantoratkaisut auttavat myös yritystä saamaan resursseistaan enemmän irti, jolloin tuottavuus ja kilpailukyky kasvavat.
  • Uudet teknologiat johtavat työllisyyden kasvuun. Teknologiainvestoinnit mahdollistavat yrityksen kasvun jatkamisen.
  • Kun siirtyminen robotiikkaan ja automaatioon aloitetaan tehtävästä, jossa robotti varmimmin toimii ja todistaa hyötynsä, innostuvat työntekijät helposti miettimään lisää tehtäviä, joissa tuotantoa voidaan optimoida robotiikan avulla lisää.
  • Uskomme, että teknologia taipuu lähes mihin tahansa. Siksi sillä on mahdollisuus ratkaista työelämän haasteita monilla, perinteisilläkin aloilla.

Voisiko robotin hankinta olla tarpeellista ja ajankohtaista sinunkin tapauksessasi? Soitappa meille, niin kartoitamme tarpeisiisi sopivat robotiikkaratkaisut. Tehdään yhdessä parempi työpaikka tuomalla robotit osaksi työyhteisöä!

Probot Oy – Asiantuntijasi robotiikkaratkaisuihin.

Ulkoiset lähteet:

Hirvonen, Johannes, Stenhammar, Aapo & Tuhkuri, Joonas (11.4.2022). ”Teknologian vaikutuksista työn ja taitojen kysyntään”. ETLA Muistio No 108. Viitattu 16.3.2023 https://pub.etla.fi/ETLA-Muistio-Brief-108.pdf.

Kauhanen, Antti, Maliranta, Mika, Rouvinen, Petri, Vihriälä, Vesa 2015. Työn murros – Riittääkö dynamiikka? Helsinki: Taloustieto Oy. Viitattu 20.3.2023 https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA_B269_Tyon_murros_kansilla_high_res.pdf.

Kurronen, Sanna 10.8.2022. Robotti, ystäväni. EVA Arvio no 40. Viitattu 16.3.2023 https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2022/08/eva-arvio-040-1.pdf.

Tutustu myös näihin kirjoituksiin:

Mies seisoo ison teollisuusrobotin vieressä sitä katsellen.

14.6.2022

Asiantuntijablogi

Oppaat

Yhteistyörobotti vai teollisuusrobotti?

Kuvassa kolme erilaista mobiilirobottia.

5.7.2022

Asiantuntijablogi

Oppaat

Mobiilirobotiikan mahdollisuudet

Probot Oy:n tiimi poseeraa ryhmäkuvassa. Etualalla kaksi miestä: CTO Antti Tikanmäki ja CEO Matti Tikanmäki. Taka-alalla näkyy kaikki loput 18 työntekijää sekä robottikoira.

22.11.2022

Uratarinat

Koronakurimuksesta kasvuun

Takaisin ylös