Robotin osto-opas pk-yrityksille – vinkit onnistuneeseen automaatiohankkeeseen
Pohditko robotti-investointia, mutta takaisinmaksuaika mietityttää? Harkitsetko teollisuusautomaatiota, mutta henkilöstön suhtautuminen huolettaa? Tämä teollisuusrobotiikan ABC tarjoaa pk-yrityksille selkeät askelmerkit kannattavaan ja onnistuneeseen automaatiohankkeeseen.
Voit hypätä suoraan sinua kiinnostavaan kohtaan alla olevasta sisällysluettelosta tai selata sivua alaspäin ja lukea koko oppaan läpi askel askeleelta.
JOHDANTO
Automaation ajankohtaisuus
OSA 1
Robotiikan käyttökohteet ja kannattavuus
OSA 2
Robotiikan tekniikka haltuun
OSA 3
Investointi ja käyttöönotto
Johdanto
Näin onnistut automaatiossa ensimmäisellä yrittämällä
Pohditko robottia tuotantoon, mutta et tiedä mistä aloittaa? Et ole yksin. Moni pk-yritys miettii samoja kysymyksiä: paljonko tämä maksaa, voisiko tähän laittaa robotin, miten porukka suhtautuu – ja ennen kaikkea, kannattaako edes lähteä liikkeelle?
Tässä oppaassa saat selkeän yleiskuvan siitä, mitä robotiikan käyttöönotto oikeasti vaatii ja mitä hyötyä siitä voi olla. Käymme läpi, milloin investointi kannattaa, mihin tehtäviin robotit sopivat parhaiten, mitä teknisiä valintoja kannattaa ymmärtää ja miten koko hanke viedään maaliin onnistuneesti.
Tämä on robotin osto-oppaan versio 1.0, mutta ei suinkaan viimeinen. Koska robotiikka kehittyy vauhdilla, niin tekee tämä opaskin. Tämä sivu ei lepää laakereillaan, vaan päivitämme sisältöä jatkuvasti. Kannattaa siis piipahtaa täällä useamminkin. Työn alla on myös ladattava PDF-versio. Stay tuned!
Miksi nyt on hyvä hetki kiinnostua robotiikasta?
Suomalainen valmistava teollisuus käy läpi isoa murrosta. Työvoimapula, kasvavat kustannukset ja tarve joustavampaan tuotantoon pakottavat yritykset etsimään uusia ratkaisuja. Myös turvallisuus, laatu ja toimitusvarmuus korostuvat entisestään.
Robotiikka vastaa näihin haasteisiin konkreettisesti:
- Vapauttaa henkilöstöä rutiineista
- Parantaa tasalaatua ja vähentää hävikkiä
- Tuo joustoa, vakautta ja ennustettavuutta tuotantoon
- Lisää turvallisuutta kuormittavissa tai vaarallisissa työvaiheissa
- Samalla robotiikka tukee kasvua ja kotimaista kilpailukykyä.
Mutta robotiikka on muutakin kuin vain tuotannon tehostamista. Automaatio voi olla myös ihmiskeskeistä. Työhyvinvoinnin ja työergonomian parantaminen eivät ole vain kauniita ajatuksia, vaan investointi, joka näkyy suoraan vähentyneinä sairauspoissaoloina ja pidempinä työurina. Kun raskaat ja yksitoikkoiset tehtävät siirtyvät roboteille, ihmisten työ voi muuttua vaihtelevammaksi, kevyemmäksi ja merkityksellisemmäksi.
Pk-yritykset tarvitsevat skaalautuvia ratkaisuja, ja robotiikka tekee sen mahdolliseksi ilman tarvetta kasvattaa henkilöstöä rajattomasti. Vaikka Suomi on teknologisesti kehittynyt maa, olemme robotiikan käyttöönotossa vielä alkumetreillä. Se on kilpailuetu, joka odottaa ottajaansa.
Samalla kannattaa muistaa, että onnistuneessa robotiikkaprojektissa henkilöstö on mukana alusta asti. Kun työntekijät pääsevät vaikuttamaan muutokseen, robotin saapuminen nähdään mahdollisuutena eikä uhkana, jolloin koko työyhteisö voittaa.
Robotiikka ei ole enää vain isojen pelureiden peli. Teknologian kehitys on tuonut joustavat, muunneltavat ja helposti käyttöönotettavat ratkaisut myös pk-yritysten saataville. Robotiikka on investointi, joka kantaa hedelmää niin tuloksessa kuin työhyvinvoinnissakin.
Ja se tärkein: Robotiikka tekee työnteosta paitsi tehokkaampaa, myös fiksumpaa ja reilumpaa. Kun robotit hoitavat rutiinit, ihmiset voivat keskittyä siihen, missä heidän osaamisestaan on eniten hyötyä. Prosessit tuottavat samalla läpinäkyvää dataa kuin itsestään. Ja siinä sivussa säästyy sähköä, selkiä ja toimitusvarmuus. Robotiikka voi olla yksi konkreettisimmista tavoista viedä vastuullisuustyötä eteenpäin.
OSA 1: Robotiikan käyttökohteet ja kannattavuus
Milloin robotiikkainvestointi kannattaa?
Robotiikka tulee apuun, kun tuotanto kaipaa lisäpotkua, olipa kyse tehokkuudesta, laadusta tai joustavuudesta. Mutta koska tahansa ei kannata hypätä kyytiin. Tässä muutamia merkkejä siitä, että teillä voisi olla robotille oikeasti hommia.
Tuotannon kipukohdat
- Osaavia tekijöitä ei löydy toistuviin hommiin
- Yksi hidas työvaihe jarruttaa koko tuotantoa
- Käsityö aiheuttaa laatuheittoja ja reklamaatioita
- Materiaalia menee hukkaan turhan paljon
- Läpimenoaikoja mahdoton ennustaa luotettavasti
Bisneksen kehittäminen
- Kustannukset karkaavat käsistä (energia, materiaali, palkat)
- Tuottavuutta pitäisi nostaa ilman massiivista rekrytointia
- Kasvu ja vienti vaativat parempaa toimitusvarmuutta
- Vaihtelevat tilaukset ja piensarjat edellyttävät joustavuutta
- Tuotannon jatkuvuus on vaarassa ulkoisten tekijöiden vuoksi
Työympäristön parantaminen ja vastuullisuus
- Liikaa vaarallisia, raskaita tai kuormittavia työtehtäviä
- Poissaolot ja työhyvinvointiongelmat yleisiä
- Kestävän kehityksen tavoitteet edellyttävät tehokkaampaa resurssien käyttöä
Tekniset realiteetit
- Tilat rajalliset mutta tuotantoa pitäisi tehostaa
- Vanhat automaatiolaitteet kaipaavat päivitystä
- Digitalisaatio ja laajempi automaatio seuraava looginen askel
Kolahtiko?
Jos yksikin kohta kolahti, nyt voi olla oikea hetki tutkia automaatiomahdollisuuksia tarkemmin.
Näissä hommissa robotti oikeasti auttaa pk-yrityksessä
Robotit kannattaa laittaa hommiin siellä, missä ne tuovat välitöntä hyötyä ja ovat suhteellisen helppo ottaa käyttöön, kuten esimerkiksi:
Materiaalien siirtely ja logistiikka
- Raskaiden kappaleiden käsittely: Nostot, siirrot ja koneiden syöttö – anna robotin hoitaa selkää rikkovaa työtä.
- Syötön ja poiston automatisointi: Robotit voivat hoitaa sekä kappaleiden toimittamisen soluun että valmiiden tuotteiden siirtämisen eteenpäin.
- Tehtaan sisäiset kuljetukset: Mobiilirobotit kuljettavat tavaraa paikasta toiseen ilman, että kenenkään tarvitsee kävellä perässä.
Koneiden palvelu ja tuotantoprosessit
- Koneiden hoitaminen: CNC-koneet, ruiskupuristuskoneet ja muut työstökoneet saavat robotista luotettavan kaverin.
- Toistuvat työt: Robotit rakastavat rutiinihommia, kuten hitsaus, kokoonpano, liimaus ja pintakäsittely.
- Prosessien ketjutus: Automaattinen siirtyminen työvaiheesta toiseen ilman odottelua.
Laatu, viimeistely ja pakkaus
- Pakkaus ja lajittelu: Robotit järjestävät, pakkaavat ja ryhmittelevät tuotteet väsymättä.
- Laadunvalvonta: Konenäöllä varustettu robotti huomaa laatupoikkeamat tarkemmin kuin väsyneet silmät.
- Viimeistely: Hionta, kiillotus ja puhdistus hoituvat kätevästi robotilla.
Erityishommat
- Ergonomisesti hankalat tehtävät: Anna robotin hoitaa selkää kuormittavat toistot ja nostot.
- Vaaralliset työt: Myrkylliset aineet ja muut riskihommat sujuvat robotilta ongelmitta.
- Tarkkuutta vaativat tehtävät: Robotin käsi ei vapise edes perjantai-iltana.
Joustavuutta lisäävät sovellukset
- Pienet sarjat: Helposti ohjelmoitavat robotit taipuvat vaihtuviin tuotteisiin joustavasti.
- Pullonkaulojen avaaminen: Robotit auttavat niissä kohdissa, jotka muuten hidastavat koko tuotantoa.
- Kapasiteetin säätö: Robotit ovat tehokas apu ruuhkahuipuissa.
Kun robotin laittaa töihin sinne, missä se oikeasti säästää aikaa, hermoja tai rahaa, alkaa arki rullata vähän sulavammin. Ihmiset pääsevät tekemään sitä, missä he ovat parhaimmillaan. Takaisinmaksuaikakin on usein yllättävän lyhyt silloin, kun automaatio osuu oikeaan kohtaan. On ihmisten töitä ja robotin töitä.
Onko yrityksesi valmis robotiikkaan?
Robotiikkavalmiuden pikakartoitus pk-yritykselle
Harkitsetko robottia tehtaalle? Erinomaista! Et tarvitse täydellistä prosessia tai uutuuttaan kiiltävää tehdasta. Tärkeintä on tahtotila kehittää tuotantoa. Jo muutama perusasia riittää käynnistämään suunnittelun. Me voimme auttaa arvioimaan tilanteen ja edetä kanssasi askel kerrallaan.
1
Onko prosessisi robotti-ready?
- Löytyvätkö työohjeet muualtakin kuin kokeneimpien työntekijöiden päästä? Robotti kaipaa selkeitä, toistettavia prosesseja.
- Pysyykö prosessi suunnilleen samana viikosta toiseen? Robotti pärjää pienerissäkin, jos niissä on toistuvuutta. Mutta jos jokainen erä on täysin erilainen eikä koskaan toistu, ohjelmoinnista voi tulla pullonkaula.
- Keräätkö dataa tuotannosta, vai luotatko mutuun? Ilman mittausta on mahdotonta nähdä, tekeekö robotti työnsä.
- Tiedätkö, missä tuotanto tökkii? Robotti kannattaa sijoittaa sinne, missä se poistaa pullonkauloja.
2
Tuotannon näkökulma
- Onko tuotannossa toistuvia, tylsiä työvaiheita? Ne ovat robotin herkkua!
- Tekevätkö työntekijät vaarallisia tai fyysisesti raskaita hommia? Tässä robotti kiittää ja kuittaa.
- Kulkevatko materiaalit järkevästi vai seikkaillen? Selkeä materiaalivirta tekee robotin integroinnista helpompaa.
- Syntyykö tarkkuutta vaativista tehtävistä hukkaa? Robotin käsi ei väsy tai vapise.
3
Organisaation asenne ratkaisee
- Onko johdolla pitkäjänteisyyttä vai odotetaanko pikavoittoja? Robotiikka on maratoni, ei pikamatka.
- Löytyykö yrityksestä robotiikkaprojektin omistaja, joka vie asiaa innolla eteenpäin?
- Suhtautuvatko avainhenkilöt teknologiaan uteliaisuudella vai kauhulla? Ehkäpä tämän oppaan lukeminen voisi olla heille molemmissa tapauksissa hyödyksi.
4
Henkilöstö mukaan alusta asti
- Onko suunnitelmissa osallistaa henkilöstö jo alkumetreillä? Varhain mukaan otetut työntekijät eivät potki vastaan.
- Pelätäänkö robottia työpaikan varastajana vai mahdollisuutena päästä tylsistä hommista?
- Kuka huoltaa ja vaalii robottia arjessa? Koneet tarvitsevat ystäviä siinä missä ihmisetkin.
5
Tekninen ympäristö
- Taipuuko IT-järjestelmänne yhteistyöhön robotin kanssa, vai onko se kuin itsepäinen muuli?
- Löytyykö talosta teknistä osaamista, vai onko USB-tikun käyttö jo haaste?
- Onko kokemusta teknologiaprojekteista? Aiemmat onnistumiset ennakoivat tulevia.
6
Fyysiset puitteet
- Mahtuuko robotti ovesta sisään tehtaaseen? Älä naura, tämäkin on tärkeää.
- Pääsevätkö materiaalit helposti robotin ulottuville, vai pitääkö ne kantaa paikalle? Tarvittaessa voimme toteuttaa kuljetusratkaisut, mutta ne vaikuttavat investoinnin laajuuteen ja suunnitteluun.
- Onko turvallisuudesta huolehdittu, vai saako robotti toimia villissä lännessä?
7
Talouden realiteetit
- Riittääkö rohkeus investoida järjestelmään, joka maksaa itsensä takaisin 1-3 vuodessa?
- Näetkö investoinnin kokonaiskuvan, vai tuijotatko vain hintalappua?
- Onko selvää, miten takaisinmaksua mitataan? Eurojen lisäksi robotti voi tuoda laatua ja työhyvinvointia. Nämäkin voivat näkyä taloudellisesti, esimerkiksi virheiden tai poissaolojen vähentymisenä.
8
Kumppanin merkitys
- Onko näköpiirissä luotettava kumppani, joka tuntee sekä teknologian että toimialasi?
- Miten varmistat tuen ja ylläpidon, kun robotti on jo talossa?
- Oletko tutkinut rahoitusmahdollisuuksia? Monet tahot tukevat digitalisaatiota.
Vielä epävarma monista kohdista?
Ei huolta! Robottivalmius kasvaa samalla kun otat ensimmäisiä askeleita. Ja me olemme tukenasi koko matkan!
Viisas automaatio: kun väline palvelee tarkoitusta
Oikeat robotit oikeaan paikkaan
Vielä epävarma robottivalmiudestasi? Huoli pois! Valmius kehittyy askel askeleelta, eikä kaikkea tarvitse kerralla laittaa kuntoon. Jos suuntaviivat ovat jo selvillä, olet hyvällä tiellä. Olemme tukenasi löytämässä ne kriittiset pisteet, joissa robotti tuottaa parhaan hyödyn ilman koko tehtaan kääntämistä ylösalaisin.
Tänä päivänä lähes kaikki on mahdollista teknisesti ja useimmiten vielä järkevään hintaan. Mutta mahdollisuus ei tarkoita välttämättömyyttä. Onnistunut robotiikka ei perustu siihen, mitä tekniikalla voidaan tehdä, vaan siihen, mikä aidosti kannattaa automatisoida.
Muista: robotti ei ole itsessään ratkaisu, vaan työkalu tavoitteiden saavuttamiseen. Teknologia tarjoaa keinot, mutta suunnan määrität sinä. Kun tiedät minne olet menossa, robotti auttaa pääsemään perille
OSA 2: Robotiikan tekniikka haltuun!
Robottityypit tutuksi
Robottityyppejä on moneen lähtöön, ja oikean valinta riippuu pitkälti siitä, mitä halutaan tehdä. Tässä yleiskatsaus yleisimmistä teollisuusrobottityypeistä ja niiden tyypillisistä käyttökohteista.
Nivelvarsirobotit
Monipuolisia yleisrobotteja.
Ominaisuudet:
- Tyypillisesti 6-7 vapausastetta (niveltä)
- Joustava liikkuvuus kolmiulotteisessa tilassa
- Laaja ulottuvuus ja monipuoliset liikkeet
- Saatavilla useita eri kokoisia malleja
Soveltuvuus:
- Konepalvelu (työstökoneiden lataus ja purku)
- Hitsaus, ruiskuvalu, liimaus
- Kokoonpano ja komponenttien käsittely
- Hionta ja pintakäsittely
Edut: Monipuolisuus, joustavuus, laaja ulottuvuus
Haasteet: Vaatii paljon tilaa ja kattavan ratkaisun turvallistamiseen
SCARA-robotit
Nopeita ja tarkkoja.
Ominaisuudet:
- Sylinterimäinen työskentelyalue
- Erittäin nopea ja tarkka
- Rajoitettu liikkuvuus (pääasiassa x-y-tasossa)
- Kompakti rakenne
Soveltuvuus:
- Elektroniikan kokoonpano
- Poiminta ja asettelu
- Ruuvaus ja liittäminen
- Pienten komponenttien tarkka käsittely
Edut: Nopeus, tarkkuus, kustannustehokkuus
Haasteet: Rajallinen liikkuvuus ja ulottuvuus, yleensä vain kevyille kappaleille
Delta-robotit
Salamannopeita ja kevytrakenteisia.
Ominaisuudet:
- Erittäin nopea liike
- Asennetaan tyypillisesti ylösalaisin linjan yläpuolelle
- Kevyt rakenne, rinnakkaiset varsistot
- Rajallinen työskentelyalue
Soveltuvuus:
- Nopea poiminta ja asettelu
- Elintarvikkeiden ja pakkausten käsittely
- Lajittelu ja pakkaus
- Kokoonpano korkeaa nopeutta vaativissa sovelluksissa
Edut: Ylivertainen nopeus, tarkkuus
Haasteet: Rajallinen ulottuvuus ja kuormankantokyky, vaatii asennuksen korkealle
Yhteistyörobotit (cobotit)
Sopivat nimensä mukaisesti yhteistyöhön ihmisten kanssa ja ovat helppoja käyttää.
Ominaisuudet:
- Suunniteltu työskentelemään turvallisesti ihmisen rinnalla
- Sisäänrakennetut turvatoiminnot (voimarajoitukset, törmäystunnistus)
- Helpompi ohjelmoitavuus, usein opetettavissa näyttämällä
- Tyypillisesti kevyemmät kuormat (max. 10-20 kg)
Huom! Vaikka cobotit on suunniteltu turvallisiksi, niiden käyttö ei automaattisesti tee sovelluksesta turvallista. Turvallisuus on aina arvioitava koko sovelluksen ja työympäristön näkökulmasta. Esimerkiksi liikuteltavat kuormat, terävät työkalut tai suuret nopeudet voivat tuoda riskejä, jotka vaativat lisäsuojausta tai -arviointia.
Soveltuvuus:
- Kevyiden kappaleiden käsittely ja kokoonpano
- Laaduntarkastus
- Poiminta ja asettelu (pick & place)
- Pakkaus ja palettien lastaus/purku
Edut: Helppokäyttöisyys, nopea käyttöönotto, vähäiset tilavaatimukset, yhteistyökyky ihmisten kanssa
Haasteet: Rajoitettu nopeus ja kuormankantokyky
Mobiilirobotit
Eivät jää yhteen pisteeseen seisomaan. Liikkuvat ja löytävät perille ilman komentamista. Rullaa, kävelee, lentää tai vaikka ui. Soveltuvat moneen, mutta teollisuudessa yleisimpiä sovelluksia ovat logistiikka, mittaukset ja valvonta. Probotin suurin intohimo.
Ominaisuudet:
- Liikkuvat itsenäisesti tuotantotiloissa
- Navigointi laserskannereilla, kameroilla tai maamerkeillä
- Voidaan varustaa erilaisilla kuormaus- tai mittauslaitteilla
Soveltuvuus:
- Materiaalien kuljetus tuotannossa
- Varastoautomaatio
- Tuotteiden siirto työpisteiden välillä
- Prosessin kunnonvalvonta ja toistuvat mittaukset
- Integroitava osaksi laajempaa automaatiojärjestelmää
Edut: Joustavuus, skaalautuvuus, ei vaadi kiinteitä rakenteita
Haasteet: Navigointihaasteet monimutkaisissa ympäristöissä, akun kesto
Robottisolun komponentit ja niiden tehtävät
Robotti ei toimi yksin, vaan se on osa laajempaa järjestelmää, jossa eri komponentit tukevat toisiaan. Kokonaisuus toimii tehokkaasti vasta, kun kaikki osat on valittu ja suunniteltu huolellisesti vastaamaan sovelluksen tarpeita. Alla yleiskatsaus robottisolun keskeisiin osiin.
Työkalut ja tarttujat
Tarttujat mahdollistavat otteen kappaleesta sekä kappaleen siirtämisen. Yleisiä vaihtoehtoja ovat mekaaniset puristajat, alipainetarttujat sekä magneettiset ratkaisut. Oikeanlaisen tarttujan suunnittelu on ratkaisevaa tuotantotarkkuuden ja luotettavuuden kannalta.
Työkalut määrittävät robotin toiminnan, kuten esimerkiksi hitsaus, hionta, ruuvaus tai mittaus. Työkalut kiinnitetään robotin laippaan, ja joissain sovelluksissa robotti voi vaihtaa niitä automaattisesti työn aikana.
Syöttölaitteet ja kuljettimet
Jotta robotti voi toimia, sillä on oltava jatkuva pääsy käsiteltäviin kappaleisiin. Syöttölaitteet ja kuljettimet mahdollistavat materiaalivirran robottisoluun ja valmiiden tuotteiden poiston. Ne ovat keskeisiä tuotantoprosessin sujuvuuden ja automaation toimivuuden kannalta.
Konenäkö ja anturit
Tarkkuus ja älykkyys syntyvät sensoritekniikasta.
Konenäkö mahdollistaa robottien tunnistavan kappaleiden sijainnit ja ominaisuudet.
Anturit tuovat järjestelmään reagointikykyä: esimerkiksi voima-, kosketus- tai läsnäolotunnistimia voidaan hyödyntää laadunvalvonnassa tai turvallisuudessa.
Ohjelmisto ja käyttöliittymä
Robottisolun hallinta tapahtuu ohjelmistojen ja käyttöliittymien kautta.
Käyttöliittymä mahdollistaa koko robottisolun ohjauksen: se yhdistää eri komponentit yhteen hallintajärjestelmään.
Ohjelmistot mahdollistavat tuotannonohjauksen, prosessien seurannan ja datan keruun analysointia varten. Hyvin suunniteltu käyttöliittymä tekee kokonaisuuden hallinnasta sujuvaa ja läpinäkyvää.
Turvallisuusjärjestelmät
Turvallisuus ei ole lisäosa vaan koko robottisolun perusta. Yleisiä ratkaisuja ovat valoverhot, turva-aidat, hätäseis-painikkeet, turvareleet ja nopeudenrajoittimet. Turvajärjestelmän tulee huomioida sekä robottien mahdolliset vaaratekijät ihmisille että toisaalta ihmisten vaikutukset robottien toimintaan.
Hyvin toimiva kokonaisuus
Hyvin suunniteltu robottisolu on enemmän kuin osiensa summa. Kun kaikki komponentit toimivat saumattomasti yhteen, lopputulos on kuin terve elimistö: jokainen osa tukee toisten toimintaa, ajoitus on täsmällinen, ja kokonaisuus suoriutuu tehtävistään tehokkaasti ilman häiriöitä.
Robottisolu on parhaimmillaan tehokas, luotettava ja pysyy toimintakuntoisena vuodesta toiseen oikeanlaisen ylläpidon avulla.
Tekniset faktat haltuun ennen robotin valintaa
Robotin valinta vaikuttaa suoraan koko projektin onnistumiseen. Siksi on tärkeää tunnistaa muutama tekninen avaintekijä. Tässä tärkeimmät, jotka kannattaa ottaa huomioon jo alkuvaiheessa.
Kuormankantokyky
Kuormankantokyky kertoo, kuinka painavaa kuormaa robotti jaksaa käsitellä turvallisesti ja luotettavasti. Laskelmiin ei kuitenkaan riitä pelkkä kappaleen paino, vaan huomioon on otettava myös:
- Tarttujan tai työkalun paino
- Liikkeiden nopeus ja kiihtyvyydet
- Kuormituksen vaihtelut prosessin aikana
- Massakeskipiste eli kuinka kaukana painopiste on robotin laipasta. Mitä kauempana painopiste sijaitsee, sitä suurempi vääntömomentti kohdistuu robottiin. Tämä voi rajoittaa sallittua kuormaa huomattavasti.
Tästä syystä robottia valitessa on suositeltavaa jättää noin 20–30 % kapasiteettivaraa. Esimerkiksi jos kokonaiskuorma tarttuja mukaan lukien on 10 kg ja painopiste on selvästi laipan ulkopuolella, on turvallista valita robotti, jonka kantokyky on vähintään 13 kg tai enemmän, mikäli ulottuma tai liikeradat tuovat lisähaasteita.
Ulottuvuus
Ulottuvuus tarkoittaa, kuinka laajalla alueella robotti pystyy työskentelemään. Liian pieni ulottuvuus voi estää pääsyn joihinkin työvaiheisiin. Toisaalta liian suuri ulottuvuus tuo turhia kustannuksia. On tärkeää huomioida myös työkalujen koko ja mahdolliset esteet työalueella.
Tarkkuus ja toistotarkkuus
Robotti ei aina tarvitse kirurgista tarkkuutta, mutta joissain tehtävissä muutaman millin heitto on liikaa. Etenkin kokoonpanossa ja laadunvarmistuksessa toistotarkkuus eli kuinka hyvin robotti osuu samaan pisteeseen uudelleen on usein tärkeämpi kuin absoluuttinen tarkkuus.
Nopeus ja liikkeiden sujuvuus
Maksiminopeus on robotille kuin huippunopeus autolle eli vaikuttava lukema, mutta harvoin ratkaiseva arjen käytössä. Tuotannossa ratkaisevaa on koko työkierron tehokkuus. Liikkeiden optimointi ja turhien siirtymien välttäminen vaikuttavat usein enemmän kuin pelkkä huippunopeus. Yhteistyöroboteissa nopeutta rajoitetaan turvallisuuden takia.
Ohjaus ja integraatio
Moderni robotti ei ole irrallinen yksikkö, vaan osa tuotantojärjestelmää. Hyvä ohjausjärjestelmä yhdistyy saumattomasti muihin järjestelmiin, kuten tuotannonohjausjärjestelmiin (MES) ja toiminnanohjausjärjestelmiin (ERP). Näin robotti voi esimerkiksi saada työtehtävänsä automaattisesti, ilmoittaa työn valmistumisesta tai välittää dataa eteenpäin analysoitavaksi.
Integraatio tarkoittaa käytännössä sitä, että robotti ja sen ohjausjärjestelmä pystyvät keskustelemaan muiden järjestelmien ja laitteiden kanssa, kuten konenäön, anturien, kuljettimien tai varastonhallinnan kanssa. Tämä mahdollistaa automatisoidun ja koordinoidun työnkulun ilman manuaalisia välikäsiä.
Käyttöympäristö
Tuotannon olosuhteet määrittävät paljon. Onko tilassa pölyä, kosteutta tai lämpöä? IP-luokitus kertoo, kuinka hyvin robotti kestää ympäristötekijöitä. Useimpiin kohteisiin riittää IP54, mutta esimerkiksi elintarviketeollisuudessa voidaan tarvita IP67 tai korkeampi.
Huollettavuus ja elinkaari
Valintaa tehdessä kannattaa katsoa myös vähän pidemmälle. Miten saatavilla varaosat ovat? Saako valmistajalta tukea ja ohjelmistopäivityksiä?
Oikea robotti oikeaan paikkaan
Robotin valinta ei ole yksittäinen speksi vaan kokonaisuus, jossa kaikki tekniset ominaisuudet vaikuttavat toisiinsa. Me autamme tekemään sen kerralla oikein, jotta investoinnit tuottavat optimaalisen tuloksen alusta alkaen.
OSA 3: Investointi ja käyttöönotto
Mitä moni miettii ennen robotiikkapäätöstä?
Epäilykset ja kysymykset kuuluvat asiaan, kun harkitaan uutta teknologiaa. Kokemuksemme mukaan moni pk-yrittäjä pyörittelee samoja ajatuksia ennen kuin päättää laittaa robotin hommiin. Olemme koonneet yleisimmät mietteet, joita kuulemme päivittäin tehdashallien nurkissa sekä tietenkin vastaukset, jotka toivottavasti auttavat sinuakin eteenpäin.
UKK eli usein kysytyt kysymykset ennen robotiikkapäätöstä
Lyhyt vastaus:
Se riippuu, hieman kuin talon hinta. Voimmeko vielä tarkentaa, millaista taloa olet rakentamassa?
Vähän tarkemmin:
Robotti-investoinnin hintalappu riippuu monista tekijöistä: käyttökohteesta, tarvittavasta kapasiteetista, ohjelmoinnin monimutkaisuudesta ja tarvittavista oheislaitteista. Kyse ei ole vain raudasta, vaan kokonaisesta järjestelmästä.
Hinta muodostuu tyypillisesti näistä:
- Itse robotti
- Tarttujat ja työkalut
- Turvallisuusjärjestelmät
- Suunnittelu ja käyttöönotto
- Koulutus ja tuki
Tarkkaa hintaa on vaikea sanoa ilman tarvekartoitusta, mutta asiantunteva kumppani voi antaa karkean arvion budjetista. On kuitenkin hyvä huomioida, että karkea hinta-arvio perustuu aina alustaviin tietoihin. Kun speksit tarkentuvat, myös kustannusarvio voi elää suuntaan tai toiseen. Siksi avoin keskustelu ja huolellinen tarvekartoitus ovat avain realistiseen budjetointiin. Hyvä asiantuntijakumppani viestii näistä asioista läpinäkyvästi koko prosessin ajan.
Lyhyt vastaus:
Hyvin suunniteltu robotti-investointi voi maksaa itsensä takaisin 1–3 vuodessa. Paljon riippuu käyttökohteesta ja siitä, kuinka tarkasti hyödyt osataan tunnistaa ja mitata.
Vähän tarkemmin:
Takaisinmaksuajan kannalta olennaista on tunnistaa kaikki hyödyt, ei vain ilmeisimmät säästöt:
- Työvoimakustannusten säästöt: Robotti tekee töitä vuorokauden ympäri myös juhlapyhinä ilman ylityökorvauksia. Jo yhden työntekijän siirtäminen arvokkaampiin tehtäviin tuo merkittäviä säästöjä.
- Laadun parantuminen: Robotti tekee saman työvaiheen joka kerta täsmälleen samalla tavalla. Hylkäysprosentit pienenevät ja asiakastyytyväisyys kasvaa.
- Materiaalihävikin väheneminen: Tarkempi ja toistettavampi prosessi vähentää materiaalihukkaa, mikä voi olla merkittävä säästö erityisesti kalliita materiaaleja käsiteltäessä.
- Tuotantokapasiteetin kasvu: Robotti ei pidä kahvitaukoja ja voi työskennellä myös aiemmin miehittämättöminä aikoina, mikä kasvattaa tuotantokapasiteettia.
- Epäsuorat säästöt: Vähemmän sairauspoissaoloja, pienempi tapaturmariski ja helpompi työvoiman saatavuus ovat vaikeammin mitattavia mutta todellisia hyötyjä.
Esimerkki: Jos 100 000 euron robottisolun vuotuiset nettohyödyt ovat 40 000 euroa, takaisinmaksuaika on 2,5 vuotta. Usein todelliset hyödyt ovat kuitenkin suurempia kuin etukäteen arvioitiin.
Lyhyt vastaus:
Todennäköisesti kyllä, mutta tehdään ensin pieni kartoitus tuotannostanne.
Vähän tarkemmin:
Nykyaikaiset robottijärjestelmät ovat huomattavasti joustavampia kuin monet kuvittelevat. Ne pystyvät käsittelemään vaihtelevia tuotteita ja pieniäkin sarjoja, kunhan tuotteita ja prosesseja on analysoitu huolellisesti.
Parhaiten robotisoitavia työvaiheita ovat:
- Toistuvat, yksitoikkoiset tehtävät
- Ergonomisesti kuormittavat nostot ja siirrot
- Tarkkuutta vaativat kokoonpanotehtävät
- Sellaiset prosessit, joissa ihmiset tekevät helposti virheitä
Toisaalta robotiikka ei aina ole paras ratkaisu kaikkeen. Jos tuotantomäärät ovat erittäin pieniä tai tuotteet muuttuvat jatkuvasti radikaalisti, voi automatisointi olla haastavaa.
Asiantunteva kumppani auttaa arvioimaan, mitkä tehtävät kannattaa robotisoida ensimmäisenä. Yleensä aloitetaan ”helpoimmat ensin” -periaatteella, mikä mahdollistaa nopeat voitot ja oppimisen ennen haastavampia kohteita.
Lyhyt vastaus:
Kyllä voi! Nykyrobotit ovat joustavia työkaluja, jotka taipuvat moneen tarpeeseen.
Vähän tarkemmin:
Modernit robottijärjestelmät ovat huomattavasti joustavampia kuin perinteiset, kiinteät automaatioratkaisut. Joustavuus näkyy monessa asiassa:
- Uudelleenohjelmointi: Robottia voidaan opettaa uusiin tehtäviin ilman suuria rakenteellisia muutoksia.
- Vaihdettavat työkalut: Sama robotti voi käyttää erilaisia tarttujia, jyrsintäpäitä, kameroita tai muita työkaluja eri tehtäviin.
- Konenäön hyödyntäminen: Moderni konenäkö auttaa robottia tunnistamaan ja käsittelemään erilaisia kappaleita ilman monimutkaista mekaanista syöttöä.
- Modulaarisuus tarkoittaa, että järjestelmä rakentuu palasista, joita voidaan vaihtaa, päivittää tai käyttää uudelleen. Tämä on kuin Lego-palikoilla rakentamista: voit muuttaa kokoonpanoa tarpeen mukaan.
Jos tänään automatisoit kokoonpanon, voit huomenna siirtää saman robotin pakkaamaan tuotteita tai palvelemaan työstökonetta. Tämä joustavuus pidentää investoinnin elinkaarta ja parantaa tuottoa.
Lyhyt vastaus:
Paljon helpommin kuin moni luulee. Unohtakaa pitkät koodirivit, sillä nykyiset käyttöliittymät ovat visuaalisia ja intuitiivisia.
Vähän tarkemmin:
”Osaavatko meidän työntekijät käyttää robottia?” on yksi yleisimmistä huolenaiheista, mutta todellisuudessa käyttöliittymät on suunniteltu käyttäjäystävälliseksi. Useita tehtäviä voidaan opettaa näyttämällä, ilman varsinaista ohjelmointia.
Hyvä kumppani luo valmiita ohjelmapohjia juuri teidän tarpeisiinne. Usein asiakkaan tehtäväksi jää vain esimerkiksi parametrien muuttaminen tai yksinkertaisten valintojen tekeminen.
Hyvä kumppani ei vain toimita robottia vaan:
- Kouluttaa henkilöstön eri käyttäjäryhmien tarpeiden mukaan
- Luo dokumentaation ja pikaohjeet, jotka ovat aina saatavilla
- Tarjoaa tukea myös käyttöönoton jälkeen, jotta ongelmatilanteissa ei jäädä yksin
- Mahdollistaa etätuen, jossa asiantuntija voi auttaa reaaliaikaisesti, vaikka toiselta puolen Suomea
Lyhyt vastaus:
Ei sentään! Robotiikassa operaattori on se ihminen, joka käyttää robottia. Kyseessä ei siis ole mikään teleoperaattori puhelinliittymineen.
Vähän tarkemmin:
Operaattori on henkilö, joka työskentelee robotin kanssa päivittäisessä tuotannossa. Vähän kuin auton kuljettaja, joka ei välttämättä osaa korjata moottoria, mutta ajaa autolla sujuvasti paikasta toiseen.
Robottisolun operaattori voi tehdä:
- Robotin käynnistämisen ja pysäyttämisen
- Yksinkertaisten ohjelmien valitsemisen ja käynnistämisen
- Materiaalien syöttämisen ja valmiiden tuotteiden poistamisen
- Perusasetusten säätämisen ja arkipäiväisten häiriöiden selvittämisen
- Laadunvalvontaa ja prosessin optimointia yhteistyössä robotin kanssa
Operaattorilla ei tarvitse olla insinöörin tutkintoa tai koodaritaustaa. Usein parhaimmat operaattorit tulevat suoraan tuotannosta. He tuntevat prosessin ja tuotteet, ja oppivat nopeasti käyttämään robottia työkaluna.
Itse asiassa huomaamme usein, että pitkään käsin tehtyä työtä tehneet henkilöt huomaavat ensimmäisinä, miten robottia kannattaisi käyttää tehokkaammin. He osaavat myös kertoa, mitkä työt ovat robotille sopivia ja mitkä kannattaa jättää ihmisen tehtäviksi.
Operaattoreiden rooli on kriittinen onnistuneessa automaatiossa. He ovat se linkki, joka yhdistää tekniikan ja käytännön tuotannon. Heidän panoksensa robottisolun jatkuvassa kehittämisessä on korvaamaton!
Lyhyt vastaus:
Modernit robotit ovat erittäin luotettavia työjuhtia. Ne eivät valita selkäkivuista tai pidä ylimääräisiä taukoja.
Vähän tarkemmin:
Huoli robotin luotettavuudesta ja käyttöasteesta on ymmärrettävä. Kukaan ei halua kalliita koriste-esineitä tehtaalle. Todellisuudessa nykyaikaiset robotit ovat kuitenkin erittäin luotettavia:
- Mekaaninen kestävyys: Robotit on suunniteltu 24/7-käyttöön ja niiden tyypillinen käyttöikä on 80 000 – 100 000 tuntia (eli +10 vuotta jatkuvassa käytössä).
- Ennakoiva huolto: Säännöllinen huolto ja diagnostiikka havaitsevat potentiaaliset ongelmat ennen kuin ne aiheuttavat tuotantokatkoksia.
- Etätuki ja -diagnostiikka: Monet ongelmat voidaan ratkaista etäyhteydellä ilman, että teknikon tarvitsee tulla paikan päälle.
- Selkeät toimintaohjeet: Hyvä kumppani opastaa operaattoreita yleisimpien häiriöiden purkuun, jotta pienet ongelmat eivät pysäytä tuotantoa.
Kokemuksemme mukaan hyvin suunniteltu robottisolu saavuttaa tyypillisesti 95-98% käyttöasteen, mikä on usein korkeampi kuin manuaalisen tuotannon käyttöaste. Itse asiassa monessa tapauksessa robotin suurin ”seisomisen” syy on se, että sille ei ole tarpeeksi syötettävää materiaalia, koska se työskentelee niin tehokkaasti!
Lyhyt vastaus:
Ei sentään 😄 Robotit ovat sopeutuvaisempia kuin uskotkaan.
Vähän tarkemmin:
Tilan tarve on yksi yleisimmistä huolenaiheista, erityisesti pk-yrityksillä, joiden tuotantotilat ovat jo valmiiksi täynnä. Todellisuudessa robottiratkaisu voidaan lähes aina sovittaa olemassa oleviin tiloihin:
- Cobotit vievät usein vain vähän enemmän tilaa kuin työpiste, jossa ihminen työskentelisi.
- Modulaariset ratkaisut voidaan suunnitella tilan ehdoilla. Joskus robotti voi jopa ”roikkua” katosta säästäen lattiatilaa.
- Siirrettävät ratkaisut mahdollistavat saman robotin käytön eri työpisteissä tarpeen mukaan.
- Robotit voidaan ottaa käyttöön vaiheittain: Aloitetaan pienemmästä sovelluksesta ja laajennetaan myöhemmin.
Parhaat tulokset saadaan, kun robotiikkatoimittaja tekee huolellisen layout-suunnittelun, jossa huomioidaan materiaalivirtaukset, työturvallisuus ja operaattoreiden liikkuminen. Yhdessä asiakkaan kanssa löydetään aina toimivin ratkaisu, vaikka tilat olisivat rajalliset.
Lyhyt vastaus:
Osallistaminen on avain onnistumiseen. Kun työntekijät näkevät, että robotti on kumppani eikä korvaaja, vastarinta muuttuu usein innostukseksi.
Vähän tarkemmin:
On täysin luonnollista, että robotin tuominen työpaikalle herättää keskustelua ja jopa huolta. Kokemuksemme mukaan avain onnistuneeseen käyttöönottoon on henkilöstön osallistaminen alusta alkaen:
- Avoin kommunikaatio: Kerrotaan selkeästi, miksi automaatiota harkitaan ja mitä hyötyjä sillä tavoitellaan.
- Osallistava suunnittelu: Työntekijöiden asiantuntemus prosesseista on kullanarvoista. Kun he pääsevät vaikuttamaan, lopputulos on parempi ja omaksuminen nopeampaa.
- Selkeät roolit: Kuvataan, miten työnkuvat muuttuvat, ja miten robotin kanssa työskentely mahdollistaa mielekkäämmät työtehtävät.
- Koulutus ja tuki: Huolehditaan, että kaikki saavat riittävän koulutuksen ja tuen uuden teknologian käyttöön.
Todellisuudessa robotit eivät vie työpaikkoja. Sen sijaan ne muuttavat työn luonnetta vapauttaen ihmisiä monotonisista, raskaista tai vaarallisista tehtävistä mielekkäämpään työhön kuten valvontaan, ongelmanratkaisuun ja kehittämiseen.
Olemme nähneet lukuisia tapauksia, joissa alun epäilykset ovat vaihtuneet innostukseen, kun työntekijät ovat huomanneet, miten robotti helpottaa heidän työtään ja avaa uusia mahdollisuuksia.
Lyhyt vastaus:
Cobotti (yhteistyörobotti) on robotti, joka on suunniteltu työskentelemään turvallisesti ihmisen rinnalla usein ilman suoja-aitoja. Turvallisuus riippuu aina sovelluksesta.
Vähän tarkemmin:
Cobotti eroaa perinteisestä teollisuusrobotista ennen kaikkea käyttötarkoituksessa, turvallisuusominaisuuksissa ja ohjelmointitavassa. Molempia käytetään teollisuusautomaation osana, mutta ne soveltuvat erilaisiin tehtäviin ja ympäristöihin.
Perinteinen teollisuusrobotti:
- Suunniteltu nopeuteen, voimaan ja tarkkuuteen
- Vaatii ympärilleen turva-aidat
- Soveltuu raskaampiin tehtäviin ja korkeampiin kuormiin
- Tyypillisesti nopeampi liikkeissään
Cobotti (yhteistyörobotti):
- Suunniteltu mahdollistamaan turvallinen työskentely ihmisen rinnalla
- Sisältää turvatoimia kuten törmäyksentunnistus ja voimarajoitukset
- Helpompi ohjelmoida, opetetaan usein manuaalisesti
- Soveltuu kevyempiin kokoonpano- ja käsittelytehtäviin
- Tyypillinen kuormankantokyky alle 20 kg
- Vie vähemmän tilaa ja ei välttämättä tarvitse suoja-aitoja
Tärkeää huomata:
Vaikka cobotti on suunniteltu turvalliseksi, sen käyttö ei automaattisesti tee koko sovelluksesta turvallista. Turvallisuus on aina arvioitava kokonaisuutena mukaan lukien työkalut, kuormat, liikeradat ja käyttöympäristö.
Valinta cobotin ja teollisuusrobotin välillä perustuu sovelluksen vaatimuksiin, tuotantoprosessiin ja turvallisuustarpeisiin. Joskus tehokkain ratkaisu voi löytyä näiden yhdistelmästä: cobotti hoitaa kevyemmät ja vuorovaikutteiset työvaiheet, teollisuusrobotti raskaat ja toistuvat prosessit.
Lyhyt vastaus:
Turvallisuus on kaiken ydin. Nykyaikaiset robotit ovat tarkoin säädeltyjä ja turvallisia, kunhan ne asennetaan ja käytetään oikein.
Vähän tarkemmin:
Turvallisuus on kaiken perusta. Teollisuusrobotiikassa noudatetaan tiukkoja standardeja (kuten ISO 10218 ja ISO/TS 15066), jotka varmistavat turvallisen käytön.
Turvallisuus varmistetaan eri tavoin riippuen robottityypistä:
Perinteiset teollisuusrobotit:
- Turva-aidat estävät pääsyn robotin työalueelle sen ollessa toiminnassa
- Valoportit tai valoverhot tunnistavat, jos ihminen astuu vaara-alueelle
- Turvamatot ja skannerit valvovat aluetta
- Hätäpysäytyspainikkeet strategisissa paikoissa
Cobotit (yhteistyörobotit):
- Voimanrajoitus ja törmäystunnistus pysäyttävät robotin välittömästi kontaktissa
- Nopeusrajoitukset yhteistyöalueella
- Turva-anturit ja -kamerat valvovat työaluetta
- Riskiarviointi määrittää tarvittavat turvajärjestelmät
Kaikki järjestelmät noudattavat EU:n konedirektiiviä ja saavat asianmukaisen CE-merkinnän. Luotettava kumppani tekee aina perusteellisen riskinarvioinnin ja varmistaa, että henkilöstö saa koulutuksen turvalliseen käyttöön.
Lyhyt vastaus:
Etsi kumppani, joka kuuntelee, kysyy ja keskittyy ratkaisemaan sinun ongelmasi, eikä vain myymään laitteita.
Vähän tarkemmin:
Robotiikkamarkkinoilla on monenlaisia toimijoita, ja kumppanin valinnalla on suuri merkitys projektin onnistumiselle. Erityisesti ensimmäisessä robottiprojektissasi kannattaa kiinnittää huomiota näihin:
Laitetoimittaja vs. asiantuntijakumppani:
- Laitetoimittaja myy robotin ja perusasennuksen
- Asiantuntijakumppani auttaa koko matkalla tarpeiden tunnistamisesta jatkuvaan kehitykseen
Hyvän kumppanin tunnusmerkkejä:
- Kyky puhua tekniikasta ymmärrettävästi, ilman jargonia
- Kiinnostus liiketoimintaasi ja prosessejasi kohtaan
- Selkeä projektimalli ja kommunikaatio
- Referenssit vastaavista projekteista
- Tuki käyttöönoton jälkeenkin
Kysymyksiä, joita kannattaa kysyä:
- Miten prosessinne toimii idean ensihetkistä käyttöönottoon ja ylläpitoon?
- Millaisia tukipalveluja tarjoatte käyttöönoton jälkeen?
- Mistä saamme apua, jos järjestelmässä ilmenee ongelmia?
- Millä aikajänteellä voitte toimittaa varaosia ja huoltoa?
Pk-yrityksille suosittelemme vahvasti kumppanuusmallia, jossa toimittaja ottaa kokonaisvastuun järjestelmästä eikä jätä asiakasta yksin haasteiden kanssa. Luottamus rakennetaan avoimella kommunikaatiolla, rehellisyydellä ja yhteisillä onnistumisilla.
Miten onnistunut robottihanke rakentuu?
Hyväkään teknologia ei yksin riitä. Onnistunut robotiikkaprojekti on yhdistelmä realistisia tavoitteita, hyvää valmistautumista ja ihmisten mukaan ottamista. Tässä asiat, jotka erottavat onnistumiset hapuiluista:
1
Suunnittele enemmän kuin luulet tarvitsevasi.
Panosta heti alkuun prosessien dokumentointiin, tavoitteiden määrittelyyn ja vaihtoehtojen vertailuun. Hyvin suunniteltu on tässä tapauksessa oikeasti puoliksi tehty.
2
Aseta mitattavat, konkreettiset tavoitteet.
Tuottavuusprosentit, takaisinmaksuaika ja vaikka parempi ergonomia. Kun tavoite on selkeä, tekeminenkin on helpompaa.
3
Ota ihmiset mukaan heti alussa.
Kukaan ei innostu projektista, joka tulee “ylhäältä päin”. Parhaat robottihankkeet ovat koko työyhteisön yhteisiä onnistumisia.
4
Valitse kumppani, joka puhuu kieltäsi ja ymmärtää bisnestäsi.
Hyvä kumppani on enemmän kuin laitetoimittaja. Se on sparraaja, suunnittelija ja tukija – myös silloin kun tulee mutkia matkaan.
5
Varaa aikaa… ja varaa sitä vielä vähän lisää.
Realistinen aikataulu, testaus, opetteluvaihe ja pari odottamatonta yllätystä kuuluvat kuvaan. Ensimmäinen versio harvoin on viimeinen.
6
Dokumentoi se, mitä haluat toistaa.
Hyvä dokumentaatio ei ole paperipino, vaan käytännön työväline tulevaisuutta varten. Se helpottaa käyttöä, opastusta ja kehitystyötä.
Hyvä tietää!
Robotiikka ei vaadi kaikkea kerralla – merkittäviä tuloksia askel askeleelta.
Hyvä startti luo perustan onnistumiselle ja rakentaa luottamusta uuteen teknologiaan. Jokainen onnistunut askel vahvistaa koko yrityksen automaatio-osaamista.
Olemme kumppanisi koko matkan ajan!
Tehtävämme on varmistaa, että robotti-investointisi tuottaa tulosta heti alusta alkaen. Olemme tukenasi suunnittelusta käyttöönottoon ja sen jälkeiseen kehitykseen. Ota yhteyttä, niin käydään juuri teidän tarpeenne läpi yhdessä.
OSA 4: Lopuksi
Miten alkuun? Tässä 5 askelta liikkeellelähtöön!
- Tunnista kipupisteet: Mistä syntyy turhaa työtä, hitautta tai virheitä?
- Arvioi mahdollisuudet: Mitkä työvaiheet voisivat hyötyä automaatiosta?
- Käy läpi valmius: Onko prosessit, tilat ja ihmiset valmiita muutokseen?
- Kartoita resurssit: Onko investointihalukkuutta, osaamista tai kumppaneita?
- Juttele asiantuntijan kanssa: Saat selkeämmän kuvan siitä, mitä seuraavaksi kannattaa tehdä.
- Et tarvitse täydellistä suunnitelmaa. Riittää, että haluat lähteä liikkeelle. Ja me autamme, kun aika on oikea.
Hienoa, että luit oppaamme loppuun asti! Nyt olet ansainnut bonuksen!
Onko sinulla kysymyksiä robotiikasta?
Jäikö joku asia mietityttämään? Probotin asiantuntijat auttavat mielellään. Ota yhteyttä samontein!
BONUS!
Probot–suomi–sanasto: Kun haluat ymmärtää, mitä ne insinöörit oikein tarkoittavat
Emme voineet tarjota tämän oppaan kaupanpäällisiksi Ostoskanavan tapaan veitsisettiä, mutta tämä sanasto on melkein yhtä terävä. Tässä tiivis paketti termeistä, joita yleensä kuulet robottimaailmassa. Tästä eteenpäin puhut probottia sujuvammin kuin koskaan!
Robottityypit ja -järjestelmät
Robotti:
Virallisesti: ohjelmoitava automaatiolaite.
Käytännössä: Meille syy herätä aamuisin. Oikeastaan pieni pakkomielle.
Teollisuusrobotti:
Perinteinen tuotannossa käytettävä robotti, joka työskentelee yleensä erillään ihmisistä turva-aitojen takana. Voimakas, nopea ja tarkka.
Yhteistyörobotti (cobot):
Robotti, joka voi työskennellä turvallisesti ihmisen rinnalla ilman suoja-aitoja. Sisältää turvatoimintoja kuten voiman tunnistusta ja automaattista hidastumista.
Mobiilirobotti:
Robotti, joka tietää minne mennä ja mitä tehdä, ilman että kukaan huutaa perään. Liikkuu itsenäisesti työympäristössä. Mobiilirobotiikka on Probot-tiimin todellinen intohimo!
Robottisolu:
Robotin ympärille rakennettu kokonaisuus, johon kuuluu myös turvalaitteet ja oheisjärjestelmät.
AMR/AGV:
Autonomiset mobiilirobotit ja automaattisesti ohjautuvat ajoneuvot, joita käytetään materiaalin kuljetukseen tuotantotiloissa.
Robotin osat ja työkalut
Tarttuja (gripper):
Robotin työkalu, jolla se tarttuu käsiteltäviin kappaleisiin. Tarttujia on mm. mekaanisia, alipaine- ja magneettiversioita.
Työkalulaippa:
Robotin päässä oleva kiinnityspiste, johon tarttujat ja työkalut asennetaan.
TCP:
Lyhenne sanoista ”Time for Coffee Pause”. Tai voisi olla. Mutta on oikeasti lyhenne sanoista ”Tool Center Point” eli kohta, johon robotin liike suhteutetaan. Yleensä työkalun toiminnallinen keskipiste.
Nivelet (akselit):
Robotin ”nivelet”, jotka mahdollistavat sen liikkumisen eri suuntiin.
Konenäkö:
Kamerajärjestelmä, joka mahdollistaa robotin ”näkemisen” ja kappaleiden tunnistamisen.
Suorituskyky ja tekniset ominaisuudet
Vapausaste (DOF):
Robotin liikesuuntien määrä. Teollisuusroboteissa on tyypillisesti 6 vapausastetta.
Kuormankantokyky (payload):
Suurin kokonaiskuorma, jonka robotti voi käsitellä. Se sisältää työkalun ja käsiteltävän kappaleen.
Ulottuvuus:
Etäisyys, jolle robotti yltää liikkuessaan. Vaikuttaa työalueen kattavuuteen.
Toistotarkkuus:
Kyky palata samaan pisteeseen toistuvasti. Tärkeä monissa tuotantosovelluksissa.
Absoluuttinen tarkkuus:
Kyky osua täsmälleen oikeaan koordinaattiin. Usein vähemmän tärkeä kuin toistotarkkuus.
Singulariteetti:
Tilanne, jossa robotin liike rajoittuu, koska sen nivelet ovat linjassa. Tätä on vältettävä ohjelmoinnissa.
Ohjelmointi ja käyttö
Online-ohjelmointi:
Robotin ohjelmointi suoraan sen ohjaimella tuotantoympäristössä.
Offline-ohjelmointi:
Robotin ohjelmointi erillisellä tietokoneella simuloimalla. Ei keskeytä tuotantoa.
Robotin opettaminen (teach-in):
Tapa ohjelmoida robottia näyttämällä sille halutut asemat ohjaten robotti fyysisesti oikeisiin paikkoihin. Kutsutaan myös käsiohjaukseksi tai opettavaksi ohjelmoinniksi.
Käyttöliittymä:
Ohjelmisto ja laitteisto, jonka kautta robotin toimintoja ohjataan.
Integraatio:
Prosessi, jossa robotti liitetään osaksi tuotantojärjestelmää ja muita laitteita.
Robotti-integraattori:
Yritys tai asiantuntija, joka suunnittelee, toteuttaa ja käyttöönottaa robottijärjestelmiä asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Vastaa siitä, että robotti toimii osana tuotantoa ja muita järjestelmiä. Käytännössä se taho, joka tekee robotista oikeasti hyödyllisen juuri sinun liiketoiminnallesi – ei pelkkä laitteen myyjä vaan kokonaisratkaisun toteuttaja. No mistä sitten löytää Suomen sympaattisin integraattori? Se saattaa olla tämän oppaan toteuttaja 🤖
Turvallisuus
Turva-alue:
Robotin liikealue, joka on suojattu turvalaitteilla tai aidoilla.
Hätäpysäytys (E-stop):
Painike tai toiminto, joka pysäyttää robotin ja koko solun välittömästi vaaratilanteessa.
Turvaskanneri / valoverho:
Optinen laite, joka estää robotin liikkeen, jos ihminen astuu vaaravyöhykkeelle.
Sallintakytkin (kuolleen miehen kytkin):
Turvalaite, jota pidetään kädessä robotin ohjelmoinnin aikana. Robotti liikkuu vain, kun kytkintä painetaan oikein. Kuolleen miehen kytkin kuulostaa terminä hurjalta, mutta sen tehtävä on varmistaa, että liikkeet tapahtuvat vain käyttäjän hallinnassa.
Yhteistyötila:
Erityinen työalue, jossa robotti ja ihminen voivat toimia yhdessä turvallisesti.
Riskiarviointi:
Prosessi, jossa tunnistetaan robottijärjestelmän mahdolliset vaarat ja suunnitellaan toimet niiden minimoimiseksi.
Taloudelliset termit
ROI (Return on Investment):
Sijoitetun pääoman tuotto, joka kertoo, kuinka nopeasti robotti-investointi maksaa itsensä takaisin.
TCO (Total Cost of Ownership):
Kokonaiskustannus, joka huomioi hankintahinnan lisäksi käyttö-, huolto- ja muut elinkaarikustannukset.
Takaisinmaksuaika:
Aika, joka kuluu siihen, että robotista saadut hyödyt kattavat sen hankintakustannukset.
—
Nämä termit ovat oikeasti ihan käyttökelpoisia.
Niiden ymmärtäminen helpottaa robotiikasta keskustelua ja auttaa tekemään parempia päätöksiä hankintaprosessin aikana.
Loppusanat
Toivottavasti tämä opas antoi sinulle selkeämmän kuvan robotiikan mahdollisuuksista ja askelmerkeistä omaan automaatiomatkaasi! Pyrimme pitämään tämän oppaan ajan tasalla ja täydentämään sitä uusilla oivalluksilla. Kannattaa siis vierailla tällä sivulla säännöllisesti, jotta pysyt mukana probotiikan kärkijoukossa.
Jos sinulle heräsi kysymyksiä tai ajatuksia, ota yhteyttä! Olemme aina valmiina keskustelemaan siitä, miten robotiikka voisi palvella juuri sinun liiketoimintaasi. Onnea matkaan kohti tehokkaampaa tuotantoa! 🤖
